My dear friend

Mun paras ystävä Henna. En muista tarkkaan, missä ja miten ollaan ekan kerran tavattu, mutta ainaki tanssikuvioitten kautta alettiin tutustumaan paremmin. Oltiin sillon yläasteikäsiä, toinen pieni ja toinen vielä kovin paljon pienempi, molemmat aika räväköitä ja meidän huumorintaju passas samantien yhteen ku nyrkki silimään. Vuosien myötä meistä tuli tosi läheisiä, eikä sen jälkeen oo ollu montaa päivää, ettei oltas oltu jollain tavalla yhteydessä. Muistan vieläki sen ajan, ku tietokoneet oli, muttei messengerejä tai facebookkeja. Me pelattiin Aapelissa minigolfia ja poristiin samalla chatissa :D

Hemuli on pikkuruinen, vaaleahipiäinen ja uskomattoman nätti. Kaverilla eioo koskaan ollu tarve meikata, koska naama on niin virheetön (ei poista yhtää tatsia :D)  Hennalla on punapigmentti, jonka huomaa sievistä pisamista naamassa. Ok, on joskus myös huomattu, että joku paikka on palanu herkästi auringossa hahah. Henna tykkää HIMistä ja bisbis-lakupötköistä. Henna on niin pieni, että se mahtus taskuun, mutta sydän on suuren suuri. Väitän, että tunnen tuon pirpanan paremmin ku kukkaan muu, ja sama juttu toisinpäin.

Me ollaan tehty yhessä ihan parhaita reissuja. Ollaan kulettu kisareissuilla, ollaan vietetty ainaki yks kesä tekemättä mittää ja vaan hengattu toistemme kans, ollaan mökkeilty ja käyty festareilla. Jos mulla ois, laittasin tähän kuvan meän festarilenkkareista vuosimallia 2006 <3

Viime vuosina ollaan lähennytty entistä enemmän. Muutama vuosi takaperin oltiin molemmat kovissa elämäntilanteissa ja kovasti vuorotellen toistemme tukena. Silloin oikeastaan tajusin sen järkyttävän ison merkityksen, mitä onkaan omistaa niin rakas ja hyvä ystävä. Ilman Hennaa en ois sillon päässy eteenpäin ja toivottavasti oon antanu ainaki puoliksi yhtä ison tuen takasin. Henna on mun toisen lapsen kummi ja mikä ihaninta on kattua, kuinka mun lapset on myös Hemulille tärkeitä.

Henna on se tyyppi, joka saa mut aina nauramaan. Se tyyppi, jonka kanssa voin olla 110% oma itteni. Henna on se, joka puolustaa toisia viimeseen asti ja se, jonka seuraa kaipaan päivittäin. Henna on se, joka kuskas meille herkkuja vieraita aatellen ku mehmel synty ja se, joka otti provinssissa 2011 mun kädestä kiinni Volbeatin soittaessa Fallenia. Henna oli se, joka vietti viime vuodenvaihteen mun kanssa. Minä olin viimisillään raskaana ja kaveri ois voinu mennä iha mihi vaan, mutta päätti jäähä juomaan mun kans coca-cola zeroa viinilaseista <3

Mun sydäntä särkee meidän välimatka ja se, ettei voida nähä useammin. Nyt ootanki tulevaa joulun aikaa enemmän ku mittään pitkään aikaan, koska hemuli suuntaa tänne pohjoseen.
Toivon, että tämä ystävyys on loputonta ja voidaan turvautua toisiimme aina. Toivottavasti jokasella on joku samanlainen, ku minulla Henna. Se on rikkautta se!

Ei se, miltä me näytämme, eikä se, mitä me aikaan saamme, merkitse sen rinnalla mitään, mitä me olemme toinen toisillemme.

-Hanna