tiistai 18. maaliskuuta 2014

Kukkuluuruu

Ihan käsittämätöntä miten aika mennee nii nopiasti! Nämä viikot vaan vilisee ohi ihan tätä normiarkia pyörittäessä. Meille ei kuulu mittään erikoista, sairastettiin toinenki mahatauti (yök), joka toivottavasti oli tän kevään vuoden viiminen. Pakko silti pikku skeptikkona todeta, että ei varmastikkaan kahta iliman kolomatta..



Eikka on oppinu kovasti sanoja ja ossaa kyllä tosi hyvin jo kertoa, mitä millonki haluaa. Kaks ehotonta päivän sanaa on "joo" ja "ei" joka herättää joka kerta hilpeyttä :D Pojat on myös vihdoin kunnolla löytäneet toisensa! Päivän aikana leikitään mitä hauskempia leikkejä aina piilosista hippaan eikä injurylta olla tietenkää vältytty. Muutama verinen nenä on jouduttu putsaamaan, mutta siltikki vauhti vaan kiihtyy. Ihan parasta on vaikka ruuanlaiton ohessa kuunnella ku nämä kaks toloppa-apinaa nauraa kilipaa sohovien takana!






Me ollaan leivottu pullaa ja ulkoiltu montaki kertaa päivässä! Ihana kevät ja aurinko ja onneksi sato vielä vähä luntaki, ettei koko kevät mee siinä harmaassa maisemassa. Harmi, että pääsiäinen sattuu tänä vuonna nii myöhään, voi varmaan turhaan kuvitella pääsevänsä esim. pilikille tai ajamaan kelkalla. Mökille on kuitenki päästävä ja toivottavasti saahaan nauttia myös useamman etelästä saapuvan kummitätin seurasta <3


Tämä pallo-pate on niiiin sulonen tappaus. Longi toi mehmelille uuden pallon ja potkia vois vaikka koko päivän. Kesäksi ois tarkotus selvitellä, oisko joku pikkusten pallokerho mihin tämän pikkumiehen vois viiä!

Mulla ei oikeestaan oo mittään kerrottavaa, päivät on ollu meillä lähinnä läpsystä vaihtoa, mutta on sekkaan onneksi mahtunu myös muutama yhteinen vappaapäivä. Mittään ei olla ostettu, en oo saanu sisustusvimmaa kevääksi, ruuat on ollu ihan peruskauraa ja työt sitä sammaa :D Asunnon suhteen ollaan tehty jonkulaisia päätöksiä, mutta ei vielä isoja ratkasuja. Reeni kulukee ihan hyvin ja longiki kävi pitkästä aikaa pellaamassa futispelin (buranan voimalla ja tuloksena entistäki huonompi polovi.) Niin ja minä palasin "normaaliksi ittekseni" hiuksien osalta. Back to black, vaikkei nyt ihan musta ookkaan. Kyllä tumma hiusväri on saan se oikialta tuntuva :)


-Hanna

keskiviikko 5. maaliskuuta 2014

Haasteita

Sain Jenniltä tällasen haasteen, ja ninnulta vielä toiset lisäkysymykset. Täältä siis pesee :)


11 faktaa minusta

1.  Mulla on 3 tatuointia. Molemmissa käsissä ja vanhin niskassa, minkä olemassaolon aina unohdan. Seuraavaksi aion tatuoida poikien nimet kylykeen.

2. Joka kerta ku leivon pullaa, syön aina itteni kipiäksi taikinalla. Näin tapahtu viimeksi eilen :D

3.Pelekään ihan kauhiasti lentämistä. Lensin viime syksynä Helsinkiin ekkaa kertaa seittemään vuoteen, ja fiilis oli hieno. Ehkä ens kerralla uskaltaa lentää jo vähän kauemmas!



4. Oon omistanu aina lehmänhermot, mutta lasten myötä oon huomannu pinnan palavan tosi herkästi. Ärsyttävää, parannettavaa siis on.

5. En voi sietää automatkoja iliman hyvvää musiikkia! Jos eioo käytössä spotifyita tai ees cd-levyä, saatan rämpyttää radiokanavia eestaas koko matkan töistä kottiin.

6. Oon laihtunu vajaassa vuodessa 10kg ja mulla on tosi vähän istuvia vaatteita. Pahin pula on tissiliiveistä (ja joku saattas sanoa, että ehjistä sukista ja pikkareista hahaha)

7. Hernekeitto saa ajatuksenaki yökin suuhun.

8. Mulla on aian huippu työpaikka ja ennenkaikkea työkaverit <3 Loppelämää en silti siellä halua olla, eikä mulla oo vielä oikeen mittää hajua, mitä haluaisin tehä. Perus 8-16 työpaikkaa en pystyis ottamaan, vaikka se lasten kanssa oiski helpointa. Haluan ja tarvin vaihtelua ja esimerkiksi vapaapäivä keskellä viikkoa on aivan ihanaa.

9. Kaipaan tanssimista ja sen tuomaa hyvää oloa. En vaan tiiä, miten pääsisin taas vauhtiin ja ennenkaikkea MINNE sitä menisin harrastamaan.

10.Rakastan selailla netistä, mm. pinterestistä hauskoja kuvia ja instagrammissa seuraan muutamaa profiilia, joihin tulee pelkästään sarkastisia lausahduksia. Nauran ylleensä ihan ääneen ja meän Ellan kans se on aina sata kertaa hauskempaa :D samat jutut uppoaa ku nyrkki silimään!



11. Parasta huumoria on kattua Satuhäät-ohjelmaa ja vaikka kuinka junttia porukkaa siellä onkaan, joka kerta vihkimisen kohalla alan vollottaan :D


Jenni kysymykset

1) Mitä sulla on aina jääkaapissa?

MAITOA! Sitä on vaan aina oltava. Lisäksi sieltä löytyy aina raejuustoa, rahkaa, jotaki hedelmää ja ruokakermaa.

2) Mikä on sun go-to meal? (mitä teet usein, hyvä ja helppo)

Ehottomasti spagetti ja jauhelihakastike, maistuu kaikille meille ja ite en kyllästy siihen varmasti koskaan! Ja siis kastike nimeomaan ruokakermaan tai ruskeakastikkeeseen, ei missään nimessä tomaattimurskaan tms, yäk


3) Unelma loma sinulle olisi?

Joku ihanan lämmin paikka, jonne lentäs kuitenki suht nopiaa. Sellanen missä sais rentoutua, lapset sais touhuta ja läträtä veessä ja ois kuitenki jonkilaiset shoppailumahikset. Muunlaisista "unelmalomista" en ees haaveile, koska ilman lapsia isompaa reissua en haluais ees toteuttaa.



4) Mitä ilman et voi elää?

No tietysti perhettä ja lähimmäisiä, mutta myös urheilua ja ulkoilimaa! jos puhutaan materiasta niin huulirasva, auto, hyvät kengät ja se perhanan kännykkä :D Oon kylläki jo pitkään skarpannu siinä, etten turhaa räpläilis sitä, varsinkaan lasten ja ystävien seurassa.

5) Baariin vai leffailta kotona?

Molemmissa on kyllä puolensa, tällä hetkellä kyllä kallistuisin jälkimmäiseen. (Koska kävin lauantaina ulkona, lätkämatsissa ja sen jälkeen parilla. Olin kuitenki nii poikki, että ilta loppu lyhyeen ja olin kotona 00.00. Äitin kyyillä tietty kotia, niinku jokanen 26-vuotias hahah)

6) Paras puolesi?

Varmasti sosiaalisuus ja iloisuus. Tosin väsymyksen myötä oon kadottanu vähä molempia ja välillä tuntuu, että oon ihan joku muu. Toivottavasti aikansa kutaki ja voi taas pian tottua olemaan oma ittensä.

7) Juoksisitko kanssani maratonin mieluummin New York Cityssä vai Vancouverissa? (ps. aijon juosta molemmat)

No kyllähän se nyc ois semmonen dream come true itelle, ei kylläkään sen maratonin vuoksi :D

8) Mikä on mielestäsi paras puoli Suomessa?

 Kyllä täällä tuo terveyshuolto pelaa meleko hyvin. Lisäksi luonto on ihana plus täällä eioo mittää (ainakaan kovin) myrkyllisiä öttiäisiä eikä esim. enempää käärmeitä :D Just katoin videon, ku joku superjättikäärme söi alligaattorin. Iha oikiasti?

9) Jos voisit muuttuu maailmaa, mitä muuttuisit?

Tähän on iha mahoton vastata, niitä asioita on niin paljon. Ihmisoikeuksia!

10) Jos kannat mukanasi käsilaukkua, mitä sieltä löytyy?

Hahah mulla on käytössä yhtäaikaa varmaan 8 laukkua, mutta aivan joka ikisestä löytyy vaippoja. Nauroinki yks päivä työkaverille, että tärkiähän niitä on kulettaa mm. omassa reenikassissa. Lisäksi sieltä löytyy meikkipussi, paljon turhia papereita, lompakko ja aika monesti joku proteiinipatukka.
 
11) Tärkein elämänohjeesi?

 Voi näitäki ois monta. Yks minun mielestä hienoimpia mietelauseita on
 "Enjoy the little things, for one day you may look back and realize they were the big things."
  Mutta tämä seuraava ohje on kans hyvä..


Sitte ninnun kysymykset

 1. Missä kuvittelit olevasi tänä päivänä kymmenen vuotta sitten?

En kyllä muista, mutta 100% varmasti en osannu kuvitella tätä! Varmaanki ainaki haaveena oli jotaki tanssiin liittyvää.

2. Jos asuisit muualla kuin Suomessa niin mikä se maa olisi?

Oon matkustellu tosi vähän, enkä ossaa siis kokemuksen perusteella ainakaan valita. Toisaalta rakastan eri vuodenaikoja, mutta ehkä siltikin asuisin jossain lämpimässä. Vastataan tylsästi, että jenkeissä.

3. Millainen olisi täydellinen päivä?

Jotaki aktiviteettia jossain ihanassa paikassa, superhauskaa tekemistä perheen ja ystävien kanssa. Hyvvää ruokaa tietysti ja päivä vois vaihtua sitte iltaan rallattelun merkeissä. haha ei saakeli, oon ollu kotona ihan liikaa :D

4. Lempi urheilulaji? Myös penkkiurheilu lasketaan! :)

No kyllä se jalkapallo vie ehottomasti voiton. Sen lisäksi, että tykkään seurata sitä on sitä myös tanssin lisäksi mukavinta harrastaa, vaikka paska siinä oonki haha



5. Iso omakotitalo maalla pihoineen vai pieni citykämppä suurkaupungista?

Ehkä jotaki siltä väliltä. Mihinkään maalle en halua, mutta en missään nimessä ihan pintaankaan. Meillä on tarkotus pikkuhilijaa muutella takas lähemmäs keskustaa, mutta se sopiva sijainti onki vähän haasteellisempi löytää.

6. Paras luonteenpiirteesi?

Samat ku tuohon Jennin kysymykseen.

7. Minne haluaisit matkustaa juuri nyt? Kirjoita tähän se kohde mikä tuli ekana mieleen :)

JUST NYT haluaisin matkustaa Hennan luo etelä-Suomeen <3! Pitkään oon haaveillu myös, että lähettäs kattelee futista Lontooseen ja jos Suomi täräyttää arvokisoihin, 2016 ois päästävä Ranskaan.

8. Mitä teet kun olet yksin kotona? Eli se sinun secret single behavior :)

Emmää oo koskaan yksin kotona :D Viimiset kerrat on ollu sairastaessa, eli niitä ei varmaankaa lasketa. En muista, oliko mulla ennen lapsia jotaki outouksia. Varmaan nökötin konneella, kattelin sarjoja tai siivosin

 9. Minkä leffan jaksat katsoa aina uudelleen ja uudelleen?

Näitä on monia! Viimesimpänä on uusin Batman, ihan kevyttä yks parhaimmista leffoista.

10. Entäpäs lemppariruokasi?

No se spagetti ja jauhelihakastike, uunilohi (tai lohi missä muodossa vaan), kiinalainen ja mäkkärin tuplajuusto!

11. Jos tilillesi tupsahtaisi 10 000€ niin mitä tekisit sillä?

Makselisin velkoja niille ihanille ihmisille, jokka omista vähistään autto meitä ku oltiin avun tarpeessa <3 





   
Mulla eioo oikeen kettää bloggaajaa, ketä haastaa (ku en saanu kai haastaa niitä, ketkä tämän mulle lähetti?) varsinki ku tämä oma on nykyään suljettu muilta. PAITSI KÖPI! hahaa, tässäpä siis köppänälle kysymyksiä!


1. Missä näät ittes 5 vuoden päästä?
2. Lempibiisi?
3. Jos saisit elää jonku päivän tai hetken uudelleen, mikä se olis?
4. Ketä ihailet?
5. Mistä näit viimeksi unta?
6. Mikä asia saa sinut raivon valtaan ja mikä nauramaan ääneen?
7. Ketkä 3 ihmistä ottasit unelmalomalle mukaan?
8. Millainen on sinun peruspäiväsi?
9. Kenelle soitit viimeksi ja mitä puhelu koski?
10. Mikä on mielestäsi huonoin luonteenpiirteesi?
11. Miksi koiran kuono on kylmä?


Kaikki kuvat täältä


-Hanna


maanantai 3. maaliskuuta 2014

Heaven has taken my hero

Kolme vuotta sitten elämä romahti. Kirkas päivä valkeni ja meille kaikille niin rakas veti viimeiset hengenvetonsa. Onneksi oltiin siinä vieressä, aivan lähellä. Kaikki tuntuu vieläkin siltä, niinku se ois tapahtunu aivan hetki sitten. Kolme vuotta menny, joihin on mahtunu tosi paljon. Päivääkään ei oo menny ohi, etten olis itkeny tai ikävöiny. Suru muuttaa muotoaan, sanotaan, mutta tuska ei koskaan oo hävinny ja joinakin päivinä tunnen sen vaan kasvavan. Ikävä on jotaki aivan sanoinkuvailematonta.

Mun isi. Mun rakas isi, joka oli varmasti oikiasti se maailman ihanin ihminen. Mun isi oli niin kiltti, niin hyväntahtonen ja positiivisempaa ihmistä saa hakia. Oikiasti, kenen viimeisellä ambululanssimatkalla hoitajat kirjottaa lähetteeseen "huumorintaju tallella, jaksoi vitsailla" ja kuka huutelee vielä sairaalassa maatessaan muistuttaen meitä laittamaan lottoa. Mutta semmonen oli meijän isi. Aina kannustamassa, AINA valmis auttamaan muita, aina niin hymyilevä, elämäniloa täynnä ja äärimmäisen huumorintajunen.



Minä olin täysin isin tyttö ja isi oli mulle se kaikista tärkein ihminen. Isi oli aina tukemassa ja usko ja luotti täysin mun ja meidän kaikkien lasten omiin päätöksiin ja ratkasuihin. Koskaan en oo kotona kokenu, ettei muhun uskottas tai, että mua painostettas vasten tahtoa johonki. Mun isi opetti niin hienosti sen, mitkä asiat elämässä on ne tärkeimmät. Niitä arvoja kyllä vaalinki ja toivottasti onnistun välittämään sen myös nuihin omiin lapsiin. Rakkaudella on ihan käsittämätön voima, ja se sama voima kannattelee meitä kaikkia tämän surun keskellä. Nimenomaan se rakkaus, jota isillä oli ihan järkyttävän paljon antaa. Niin pyyteettömästi ja niin aidosti.

Koska isin oli lähettävä aivan liian aikasin, oon yrittäny ajatella asiaa niin, että ei se määrä vaan se laatu. En oikiasti ois voinu saada parempaa isää, vanhempaa ja esimerkkiä. Isi sanokin kuolinvuoteellaan, että "olihan meillä hyvä elämä". Sitä se totisesti oli, vaikkakin mielummin oltas jatkettu sitä yhteistä elämää vielä paljon kauemmin.




Eniten surettaa tietysti se, ettei isi kerinny nähä omia lastenlapsiaan. Lääkäri kerto meille sairaalassa, että isin toiveena oli ollu ensimmäisen lapsenlapsen näkeminen ja kuopuksen yo-juhlat. Sinne asti ei kuitenkaa päästy. Se, että isi kerkes kuitenki kuulla lapsenlapsen tulosta, lohduttaa. Isin viimeiset sanat mulle oliki "muista Hanna, että sinä kannat nyt uutta elämää sydämen alla". <3 Eemelin syntymä oliki aikamoinen pelastus meille kaikille, ilman sitä en uskalla ees aatella kuinka syvällä kuopassa oltais oltu. Mikä hurjinta, Eemeli on muistuttanu ei pelkästään omalla läsnöolollaan elämän jatkumisesta, mutta myös ulkosesti ja sisäisesti pikkumiehessä on niin paljon sammaa ku meidän isissä.


Vuosia on menny eteenpäin jo monta, mutta vasta viimeisimpänä oon jotenki surru ihan kunnolla. En oo koskaan tuntenu ittiäni näin turvattomaksi ja yksinäiseksi, vaikken yksin olekkaan. Kokoajan on tapahtunu niin paljon, etten oo ehkä osannu ihan oikeasti pysähtyä, mutta nyt olin jotenki pakotettu siihen. Viime joulu oli elämäni raskain pyhä, paha olo oli jotaki ihan kauhiaa ja tuntu ettei happia saa. Sen jäläkeen on menty taas päivä kerrallaan, pikkuhilijaa taas uutta kevättä ja valosampaa aikaa kohti.

Isin kuoleman myötä oon oppinu näkemään asioita erillailla ja oppinu itestäni paljon. Meidän loppuperhe onneksi läheni entistä enemmän ja opin, ketkä on oikiasti itelle niitä lähimmäisiä ja tärkeimpiä. Työskentelyn alla on taas kyky antaa itelle lupa olla onnellinen pelkäämättä ja luopua katkeruudesta tiettyjä asioita tai ihmisiä kohtaan. Nämä asiat oli itelle varmasti väistämättömiä, mutta aion kovasti jatkaa ahkerointia päästäkseni niistä eroon.

Oon monesti aatellu kirjottaa jotaki isistä, mutta en oo kokenu olevani vielä valamis. Nyt sain kuitenki jotaki muodostettua, vaikka kirjottamisessa huono oonki. Paljon ois asiaa ja purettavaa, mutta en ossaa pukia niitä sanoiksi. Tämä laulu on semmonen, mikä tuntuu kuin se ois omasta suusta. Niin ihana, niin kauniisti kirjotettu. Oon kuunnellu tätä järkyttävän paljon.




Isi mulla on sua ihan järkyttävä ikävä. Toivottavasti sulla on kaikki hyvin ja oot musta ja meistä kaikista kovin ylpeä. Muuta en toivo <3

Rakkaudella
Hanna