tiistai 26. helmikuuta 2013

Tähän se Jari Sillanpään biisi

Tänään meillä oli aivan normaali päivä. Aamutoimet meni niinku aina, eli mun puurot jäi lautaselle ja kahvikupponen kerkes jäähtyä ennen nauttimista. Ulkona oli aivan ihana ilma ja päätettiin tietysti lähtä pihalle, mikä tuntu heti ulko-ovella todella huonolta ratkasulta. Ihan jonkunäkönen tuuli nimittäin. No, lähettiin kuitenki uhmakkaasti paineleen, Eikka kärryissä ja Eki pulkassa. Teitähän ei tietenkää oltu aurattu eli kulkeminen oli ihan etanan vauhtia. Eemeli halus välillä kokeilla kävellä, mutta reppana ei ihan oikiasti pysyny kunnolla pystyssä, sen verran kova oli se puhuri. Itellähän ei tuon oman elopainon takia kauhiasti horjuttanu, mutta tais ne viimisekki hiukset lentää päästä, mitä imetyksen myötä oli jälellä. Ekiä ei silti tuulet paljoa haitannu, täys draivi päällä ja tuota pihalla olevaa mäkeä vejettiinki eestakas varmaan sen sata kertaa. Eikka  veteli unta palloon.

Myöhemmin meillä kävi ihania vieraita ja rakkaan ystäväni Ninnun kanssa yritettiin epätoivoisena opetalla meijän uusien puhelimien sovellusten käyttöä. Oltas tarvittu nörttien tukihenkilöitä, pientä räpimistä..

kuin mielissään oon tuosta uuesta puhelimesta?








sunnuntai 24. helmikuuta 2013

Ensimmäinen kirjotus CHECK

Huh,

miten tämä alotus olikin niin kauhean työn takana..

Blogin perustaminen on houkutellut mua jo pitkään. Näitä alkaa löytymään jo pilvin pimein, joten eiköhän yks vielä joukkoon mahdu. Mitään erikoista ei ole tarjolla, mutta ajatus omasta "päiväkirjasta", jota voisi kenties tulevaisuudessa esitellä omille lapsille ja toki muistona itselle, on hyvin kiehtova! Ja luulen, että ainaki ne kaikki kolme (ainoaa lukijaa), ihanaa ja innokasta  kummitätiä siellä Helsingin päässä saa itelleen mukavaa iltalukemista :D

Meillä on nelihenkinen perhe ja me asutaan Jäälissä, lähellä Oulua. Tällä hetkellä olen kotona 1,5- vuotiaan sekä hyvin pienen, toistaiseksi vielä nimettömän nötterön kanssa. Arki ei aina mee niinku elokuvissa, joka juuri tekee siittä niin hauskan ja josta luulen ainaki riittävän tarinoita.

Meän lapset on ihan päälliköitä, ja ihan kevyesti parasta huumoria on seurata (tällä hetkellä) tuon vanhemman kaverin kolttosia ja vinkeitä, nyt kun tuo pienempi vasta eilen täräytti ensimmäisen kunnon hymyn. Toivottavasti tämän kautta saiski nyt talteen paljon materiaalia, mitä ei välttämättä muuten muistais.




kuvat weheartit.com


Hahaa, saimpas tämän tehtyä! Eikö ne loput kirjotukset tuu sitte niinku itestään?

-Hanna